Sitruunadonitsit

  • 14.3.2017
  • Ei kommentteja

sitruuna-donitsit-fannikaneli.jpg

Yksi meidän keittiön käytetyin esine on varmastikin metallinen muffinssipelti. Teen usein ihan ex tempore muffinsseja jääkaapista löytyvistä jogurttipurkin jämistä, jauhopussien pohjista, kaurahiutaleista ja pakastemarjoista. Nyt muffinssipannulle on tullut kilpailija.

Ostin viime syksyn Amerikan reissulta donitsipellin. Siinä paistuu uunissa kätevästi sellaiset söpöt pienet donitsit – ilman upporasvassa paistamisen koukeroita. Olen kokeillut testaillut ja tuunaillut uunissa paistettavien donitsien reseptejä. Meillä ihastuttiin ensin täysin perinteisiin cinnamon sugar donutseihin. Kuohkeaa kakkua muistuttava donitsi kieritetään voisulassa ja kanelilla maustetussa sokerissa. Niin hyviä!

Tällä kertaa kokeilin sitruunalla maustettuja donitseja. Unikonsiemenet sopivat sitruunan kanssa leivonnaisiin kivasti, ja ne tekevät pikkudonitseista hauskan pilkullisia. Kuorrutin donitsin niin ikään sitruunaisella sokerikuorrutteella. Aika hauska tarjottava kevään juhliin ja vaikkapa pääsiäiseksi!

sitruuna-donitsit-2-fannikaneli.jpg

 

Unikonsiemen-sitruunadonitsit

– 3/4 dl sokeria
– 1 kpl_m sitruuna
– 2 rkl öljyä
– 1 kpl_m kananmuna
– 1 tl vaniljauutetta
– 3 dl vehnäjauhoja
– 1 tl leivinjauhetta
– 1/4 tl suolaa
– 1 tl unikonsiemeniä
– 3/4 dl maitoa

Kuorrutus
– 3 dl tomusokeria
– 2 rkl sitruunamehua
– unikonsiemeniä

Sekoita kulhossa sokeri ja hienoksi raastettu sitruunan kuori. Vatkaa joukkoon öljy, kananmuna ja vaniljauute.

Sekoita eri kulhossa jauhot, leivinjauhe, suola ja unikonsiemenet. Lisää kuivat aineet ja sekoita.

Lisää joukkoon yhden sitruunan mehu ja maito. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Laita taikina pussiin ja leikkaa kulmaan reilun kokoinen reikä. Pursota taikina voideltuun donitsipannuun. Täytä jokainen kolo noin 2/3 taikinalla.

Paista 175 asteessa uunin keskitasolla noin 12-15 minuuttia kunnes donitsit ovat kypsiä. Anna jäähtyä 10 minuuttia pannussa. Kumoa donitsit pannusta.

Valmista kuorrutus kulhossa. Sekoita ainekset tasaiseksi. Lisää sitruunamehua pikku hiljaa samalla sekoittaen kunnes kuorrutuksen rakenne on paksua, mutta vielä juoksevaa.

Kasta donitsit kuorrutuksessa ja nosta ne ritilän tai lautasen päälle. Ripottele pinnalle unikonsiemeniä. Anna kovettua hetki ja tarjoile.

Ruusukaalia, pekonia, sinihomejuustoa ja sinappikastiketta

  • 28.11.2016
  • Ei kommentteja

ruusukaali-salaatti-fannikaneli.jpg

Marras-joulukuun kokkailuun kuuluu ehdottomasti ruusukaalit. Ostan oikeastaan joka kauppareissulla rasiallisen kotimaisia ruusukaaleja – niin tein nytkin viikon alkuun ja tässä lopputulos. Todellinen herkuttelusalaatti.

En keksi parempaa makuparia ruusukaalille kun pekoni. Ja pekonille taas sinihomejuusto. Ja vielä kun olisi tajunnut ostaa pussillisen päärynöitä niin täydellinen talvisalaatti olisi ollut siinä. Mutta oli tämä hyvää näinkin.

Paistoin pekonipalat rapeiksi pannulla. Nostin ne talouspaperin päälle lautaselle odottelemaan. Jätin ruokalusikallisen verran pekonin paistorasvaa pannnulla, ja lorautin mukaan vähän öljyä. Leikkasin ruusukaalit melko ohuiksi siivuiksi ja paistoin ne juuri ja juuri kypsiksi pannulla. Kaadoin salaatin pannulta suoraan lautaselle ja murustelin mukaan vähän sinihomejuustoa. Kastikkeeksi sekoitin nopsasti hillopurkissa ravistellen kokojyvädijonia, oliiviöljyä ja punaviinietikkaa.

En nähnyt enkä kuullut ympäröivästä maailmasta mitään kun haarukoin salaattia suuhun. Kiireinen työpäivä nollaantui mielestä kerta heitolla.

ruusukaali-salaatti-2-fannikaneli.jpg

 

Ruusukaalisalaatti ja sinappikastike

– 300 g ruusukaaleja
– 100 g pekonikuutioita
– 1 rkl oliiviöljyä
– 100 g sinihomejuustoa

Kastike
– 1 rkl kokojyväsinappia
– 2 rkl oliiviöljyä
– 1 rkl punaviinietikkaa

Napsi ruusukaaleista uloimmat lehdet pois. Leikkaa ruusukaali noin 1/2 cm paksuisiksi siivuiksi. Jätä pois kannat.

Paista pekonit pannulla rapeaksi. Nosta pekoni talouspaperin päälle lautaselle valumaan.

Jätä noin ruokalusikallinen pekonin paistorasvaa pannulle. Lisää pannulle loraus oliiviöljyä. Laita viipaloidut ruusukaalit pannulle. Paista reilu viisi minuuttia kunnes ruusukaalit alkavat saada väriä pintaan.

Kumoa ruusukaalit lautaselle. Lisää pekoni ja murenna päälle sinihomejuustoa.

Sekoita kastikeainekset ja lusikoi salaatin päälle. Tarjoile lämpimänä.

Herkulliset suppilovahverot x 2

  • 10.9.2016
  • Ei kommentteja

sieni-suppilovahvero-bulgur-2-fannikaneli.jpg

Suppilovahverot. Olen hurahtanut niihin nyt syksyllä ihan kunnolla.

Olen perinteisesti ollut kantarellityyppi. Niitä olen aina odottanut eniten sienisadon aikaan. Viime vuosina olen alkanut fiilistellä enemmän ihan kaikkia sieniä. Varsinkin suppilovahveroita ja herkkutatteja. Tein muutama päivä sitten kuivatuista tateista ja tuoreista suppiksista risoton. Se oli ehkä yksi paras risotto, jonka olen tehnyt.

Olen poiminut meidän suppilovahverot nyt kaupan hyllyltä. Ne ovat olleet tänä vuonna todella hyviä ja niitä on löytynyt vihannestiskistä hyvin. Te jotka olette päässeet sienimetsään, olette varmasti päässeet nauttimaan niistä ihan parhaista suppiksista!

Tässä kaksi ihanaa resepti suppilovahveroista nauttimiseen. Ja molempiin voi hyvin ottaa mukaan sienikorin sekalaisen sisällön. Voihan sienet <3

 

Syksyn suppilovahvero-ohjeet

Ohrahelmisalaatti suppilovahveroilla on melkein kuin sienirisotto, mutta pikaisempi, hieman erilainen annos.

– Suppilovahverot ja muutkin sienet höyryttävät herkullisiksi paperikäärössä voin ja mausteiden kanssa. Super helppoa!

 

Paahtopaisti-nachot ja piparjuurikastike

  • 27.4.2016
  • Ei kommentteja

paahtopaisti-nachot-fannikaneli.jpg

Nyt kun päästiin nachojen makuun jo pico de gallon kanssa, niin uutta putkeen.

Luulenpa, että tämä resepti voisi olla vahva ehdokas vappujuhlien suosikkinaposteltavaksi – unohtamatta lähestyviä jääkiekon MM-kisakatsomoiltoja!

Peltinachot on jo konsepti itsessään. Luulenpa, että vaikkapa jauhelihalla, salsalla ja juustolla päällystetyt nachot sujahtavat useimpien meidän uuneihin perjantai-iltaisin. Ei niiden voittanutta, paistetut nachot ovat kyllä ihan täydellisiä naposteltavia rentoon iltaan.

Olen aikamoinen nipo kaupan tex-mex-hyllyllä. Valmiit salsapurkit jäävät hyllyyn (tuore salsa voittaa ne mennen tullen), juustokastikkeesta puhumattakaan. Nachoista olen löytänyt muutaman lajin mihin luotan aina – hyvät nachot eivät saa olla pahvisia, liian keltaisia tai paksuja. (Niin, todellinen nipottaja täällä.) Ihan aina ei täydellisiä nachoja löydy, mutta onneksi loppupeleissä ratkaisevat hyvät täytteet.

Ripottelin nachojen päälle hyvän kasan juustoraastetta. Provolonea taisi löytyä meidän jääkaapista tällä kertaa. Tähän sopii mikä tahansa mukavasti sulava juusto, missä on makua. Hmm, oikein hyvälaatuinen kunnon cheddar olisi varmasti itse asiassa paras valinta. (Oma suosikkini on Jukolan juuston cheddarit) Paista nachoja sen aikaa, että juusto kuplii reilusti.

Sitten vuorossa on herkullisin osuus. Kasaa nachojen päälle reilusti naudan paahtopaistisiivuja. Ostin hyvännäköisen nipun valmista paahtopaistia leikkeletiskistä. Lusikoi mukaan piparjuurikastiketta. (Paahtopaisti ja piparjuuri kuuluu ehdottomasti yhteen!)

Sitten oman maun mukaan tuoretta vihreää vaan päälle. Meidän valinta on yleensä aina tuore korianteri. And lots of it.

paahtopaisti-nachot-2-fannikaneli.jpg

 

Paahtopaisti-nachot ja piparjuurikastike

– 200 g nachoja
– 100 g juustoraastetta
– 150 g naudan paahtopaistia
– tuoretta korianteria

Piparjuurikastike
– 200 g creme fraichea
– 2 rkl piparjuuritahnaa
– ruohosipulia

Kasaa isoon uunivuokaan tai leivinpaperin päälle pellille nachoja. Ripottele päälle juustoraastetta.

Paista nachoja uunissa 200 asteessa reilu viisi minuuttia kunnes juusto kuplii.

Sekoita ranskankerman joukkoon piparjuuritahnaa ja hienonnettua ruohosipulia.

Kasaa nachojen päälle ohueksi viipaloitua paahtopaistia. Lusikoi mukaan piparjuurikastiketta. Ripottele päälle reippaasti tuoretta korianteria.

Parsaa ja prosciuttoa!

  • 30.3.2016
  • Ei kommentteja

prosciutto-parsat-fannikaneli.jpg

Parsakausi on pikku hiljaa starttailemassa, ja meillä on otettu jo muutamat ennakot herkutteluun samalla kun vielä odotellaan, että paras parsasato ehtii kauppoihin. Löysin kauppareissulla pari nippua hyvännäköisiä parsoja (vaikkakin vielä kaukaa kaukaa Meksikosta), eikä sille mitään voinut – pakko ne oli ostaa! Ihan parasta on kun saa kotimaisia parsoja. Oi teitä onnekkaita, joilla niitä kasvaa omalla kasvimaalla!

Meillä ei noudateta koskaan sen kummempia sääntöjä keittiössä, mutta parsojen kanssa olen ehdoton. Ne ovat ehdottomasti parhaita paahdettuina. Pannulla tai uunissa. Ja vaikkakin se on makukysymys, ei sitä tarvitse kuoriakaan. Jos minulta kysytään, vihreä tankoparsa ei kaipaa muuta kun aavistuksen öljyä, suolaa ja pippuria. Sitten vaan nopea paahtaminen niin, että parsoihin jää vielä mukavasti rapeutta. Voisin syödä paahdettuja parsoja pelkästään ihan ilman mitään vaikka kuinka paljon.

Pitäähän sitä vähän hifistelläkin välillä. Silloin kääräisen parsojen ympärille ilmakuivattua kinkkua prosciuttoa. Ne paahtuvat rapeaksi parsan pinnalle ihan kuin herkulliseksi suolaiseksi kuorrutteeksi. Viitisen minuuttia 200 asteessa on yleensä juuri sopiva paistoaika. Tai pari minuuttia kuumalla pannulla käännellen. Päälle voi vuolla vielä muutaman lastun parmesaania.

Tämä annos on yksi parhaista asioista keväässä. Ja nythän se vihdoin on ihan virallisesti, kevät. Tervetuloa huhtikuu!