Ruoat suoraan kotiovelle – testissä Makuviikko

  • 26.9.2016
  • Ei kommentteja

Kaupallinen yhteistyö: Makuviikko

makuviikko-feature-fannikaneli.jpg

Hyvät raaka-aineet suoraan kotiovelle. Ruokaideat ja reseptit valmiina. Ei mitään liikaa tai liian vähän. Kunhan kokkailet ja nautit. Kuulostaa siltä, että tätä pitää kokeilla!

Sain mahdollisuuden testata Makuviikko-palvelua. Tilasin sieltä meille pariskuntaboksin – kahdelle henkilölle suunnitellun neljän päivän menun ja raaka-aineet. Viikon työkalenteri näytti kiireiseltä. Aika sopiva viikko testata miten arki-iltojen ruokadilemmaa voisi helpottaa.

Makuviikon tilaus kävi kätevästi nettilomakkeella. Seuraavan viikon ruokalähetykseen ehtii mukaan kun tilauksen tekee edelliseen keskiviikkoon mennessä. Sitä ennen voi tutustua tulevan viikon ruokalistaan. Ruokalaatikoita on eri kokoisia – neljän hengen perhebokseja kolmelle tai viidelle päivälle ja pariskuntabokseja neljälle päivälle. Tilauksen koon mukaan listaan kuuluu 3-5 reseptiä ja siihen tarvittavat raaka-aineet. Kotikaapista tulee löytyä perustarvikkeita, joita laatikossa ei ole erikseen – vaikkapa mausteita ja öljyä.

Kun tilaus on tehty, viikon menu ja resepteineen napsahtaa sähköpostiisi. Makuviikko toimittaa ruokalähetyksen maanantai-iltana. Näin raaka-aineet ovat sinulla heti viikon alussa tuoreina. Olin yllättynyt miten laajalle alueelle Makuviikko toimittaa ruokaa – tämä ei ole useiden muiden ruokakassipalveluiden tapaan ainoastaan pääkaupunkiseudun juttu. (Toimitusalueeseen kuuluvat Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Klaukkala, Nurmijärvi, Lohja, Nummela, Tampere + lähialueet, Oulu + lähialueet, Helsinki, Vantaa, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Turku, Kaarina, Naantali, Raisio, Littoinen, Parainen!) Sähköpostissa on lähetyksen tarkempi toimitusaika, ja meille Espoossa ilmoitettu aikaväli oli klo 17-19.

Laitoin päivän työt pakettiin ja lähdin toimistolta suoraan kotiin. Pitihän sitä ehtiä kotiin vastaanottamaan Makuviikon pakettia! (Nauroin ystävälleni, että tämähän on itseasiassa erinomainen syy ymmärtää irtautua toimistolta kiireisenä päivänä.) Ehdin kotiin viideksi ja ovikello soi jo vartin päästä. Jos olisin käynyt kaupassa, olisin ollut ruokakassien kanssa kotona varmastikin vasta seitsemältä.

makuviikko-boksi-5-fannikaneli.jpg

makuviikko-boksi-3-fannikaneli.jpg

makuviikko-boksi-6-fannikaneli.jpg

Kaikki raaka-aineet oli pakattu Makuviikko-laatikkoon. Onpa ihana ottaa ruuat vastaan tällaisessa pahvilaatikossa eikä missään muovikasseissa! (Laatikon voi muuten antaa seuravalla kerralla lähetille kierrätykseen vietäväksi ellei itse ehdi viemään.) Laatikossa oli kolmen reseptin raaka-aineet, jotka vaikuttivat kaikki laadukkailta. Vihannekset olivat napakoita ja pakattu paperipussiin. Pakastettu kotimainen siikafilee oli ankkajäässä eikä sulanut yhtään niin kuin omilla kauppareissulla pakasteilla on tapana tehdä. Kanafileet (laadukkaat kotimaiset nekin!) olivat myös kylmiä eikä tarvinnut miettiä ehtikö kylmäketju katkeamaan vai ei niin kun itselle monesti käy kun automatkalla kaupasta poikkeaa hoitamaan muitakin asioita.

Yksi kiva yksityiskohta valmiissa ruokaboksissa on se, että raaka-aineiden määrät on mitoitettu tarpeen mukaan. Pähkinöitä, yrttejä, vihanneksia ja proteiineja oli juuri sen verran kun reseptiin tarvitaan. Kauppojen pakkauskoot kun ovat usein ihan liian suuria kahden ihmisen tarpeeseen. Nyt mitään ei jää unohduksiin jääkaappiin nahistumaan ja hukkaan heitettäväksi. Aika fiksu tapa ruokahävikin ja säästämisenkin näkökulmasta. (Puhumattakaan siitä, että välttyy kaupassa heräteostoksilta!)

Viikon mittaan oli mielenkiintoista huomata miten usein ruokakysymyksiä oikeastaan miettiikään päivän aikana. Mitä sitä söisi illalla? Olikohan meillä mitä jääkaapissa? Ehtisiköhän B piipahtaa kotimatkalla kauppaan? Vai pysähdynkö metroasemalla kauppaan? Jaksankohan kantaa kaiken vai pitäisikö hurauttaa autolla markettiin kun pääsen kotiin? Milloin ehdin miettimään ostoslistan? Pitäisikö ostaa kerralla useamman päivän ruuat? Mutta mitä?

Kun Makuviikon testiviikolla noita ruokakysymyksiä hyppi automaattisesti mieleen, vastaus oli valmiina. Meillä on jo kaikki tarvittava kotona – ja vielä reseptitkin valmiina. Tuntui muuten aikas helpottavalta monta kertaa! Toisaalta valmis menu ja ruokalähetys ei ole varmastikaan meidän juttu ihan joka viikolle. Välillä on kiva etsiä itse ruokaideoita ja reseptejä, rullata ostoskärryjä hyllyjen välissä ja tutkiskella uusia tuotteita. Mutta tuo kaikki on mukavaa vain silloin kun on aikaa ja inspiraatiota. Tällaiselle ruokafanillekaan se ei nimittäin ole ollenkaan mukavaa kun ei jaksaisi eikä ehtisi. Sellaisille viikoille Makuviikko on todellinen pelastus. (Ja estää take away -laatikoiden kerääntymisen keittiöön!) Voisin kuvitella, että jos taas et tykkää etsiskellä ruokaideoita, on tällainen kyllä aika mutkaton vaihtoehto – lapsiperheiden hulinasta puhuttakaan.

Suosittelen siis ehdottomasti yhden viikon testausta – silloin näkee parhaiten mitä asioita omassa arjessa ruokalähetys voisi helpottaa, tuleeko syötyä paremmin ja millaisen määrän lisäaikaa muille asioille se voisi tuoda. Makuviikon kokeiluun liittyen, minulla onkin teille kivaa kerrottavaa! Pääset testaamaan ensimmäistä tilausta 20 euron alennuksella! (Tästä lisää postauksen lopussa!)

makuviikko-boksi-fannikaneli.jpg

makuviikko-boksi-1-fannikaneli.jpg

Makuviikon reseptit olivat Maku-tiimin tekemiä. Meidän viikon menu oli aika kivan kuuloinen – pad thai -nuudeleita, kalapataa ja sitruunaista kasvispastaa. Vaikka kaikki reseptit oli toimitettu sähköisesti, laatikossa oli mukana myös paperireseptit kivassa reseptivihkossa. Sitä oli helppo selailla hellan ääressä.

Vaikeinta oli päättää mikä resepteistä kokkailtaisiin ensin. Nälkäisenä teki mieli kaikkia! Pienen neuvottelun lopputuloksena olimme B:n kanssa yksi mielisiä. Avasimme meidän Makuviikon thaimaalaishenkisellä kana-nuudelipannulla. Sen annos oli todella reilu ja mitoitettu niin, että sitä syötiin myös seuraavana päivänä. 

Rakastan kalaruokia (varsinkin vaaleaa kotimaista kalaa) ja niitä tulee tehtyä ihan liian harvoin. Makuviikon kalapata oli todellista herkkua ja siihen tarkoitettu siika huippu hyvälaatuista. Iso peukku Makuviikolle laatuun panostamisesta ja pienempienkin tuottajien suosimisesta! Makuviikko on muuten aidosti suomalainen yritys eikä taustalla ole isoa ulkomaalaista firmaa (kuten joillakin kilpailijoilla), ja tykkään siitä miten mukana on vahvasti sesonkiajattelu.

Pariskuntaboksimme lista päättyi torstaina sitruunaiseen kasvispastaan. Siinä oli mietitty todella mukavasti miten kasvisten maut sulautuvat yhteen pastan kanssa, ja niin kun tiedätte, me ollaan hulluna sitruunapastaan. Se taisi siis loppujen lopuksi olla meidän suosikki.

Arki-illat olivat yhtäkkiä hujahtaneet ilman yhtään ruokadilemmaa. Perjantaina lähdettiin vaihteeksi ulos syömään – aika erinomainen ruokaviikko takana.

 

Lukijaetu: 20 euron alennus Makuviikko-tilauksesta!

Olen innoissani! Pääsen nimittäin jakamaan teidän kanssa Makuviikon erikoisedun! Ihan selkeästi rahanarvoinen etu onkin kyseessä, sillä Fanni & Kanelin lukijana saat 20 euron alennuksen ensimmäisestä Makuviikko-tilauksesta. Voit valita tarpeesi mukaan perhe- tai pariskuntaboksin, ja saat alennuksen tilauksestasi koodilla FANNI20.

Esimerkiksi pääset kokeilemaan pariskuntaboksia 49 euron hintaan (normaalisti 69 e). Tarjous on voimassa 31.10.2016 mennessä tehtyihin tilauksiin. Testaa ratkooko ruokatoimitus kotiovelle sinun arki-ruokaongelmat! 

Tilaa Makuviikko-boksi tarjoushinnalla

Lue lisää Makuviikko-palvelusta!

 

makuviikko-ruokaa-fannikaneli.jpg

makuviikko-pasta-fannikaneli.jpg

makuviikko-reseptit-fannikaneli.jpg

makuviikko-pasta-2-fannikaneli.jpg

 

Helppo sitruunapasta

  • 19.9.2016
  • Ei kommentteja

sitruunapasta-fannikaneli.jpg

Illan ruualle oli kaksi avainsanaa. Helppo ja hemmotteleva.

Niitä molempia on tämä sitruunapasta. Se kuuluu meidän vakioresepteihin –  sitä kokkaa sekä B että minä. Tällä kertaa B kun pötköttelin flunssaisen oloisena sohvalla. Reseptin idean varastin aikoinaan Suolaa & Hunajaa -blogin Jonnalta. Luulenpa, että me jaetaan rakkaus pastaan aika samalla levelillä!

Kun pastassa on vain muutama raaka-aine, niiden on oltava hyviä. Kaikista aromikkaimmat sitruunat ovat yleensä luomuja, ja niiden raastettu kuori on ihan eri maata kuin muiden. Ja pasta, siihen kannattaa panostaa. Muodolla ei niin väliä, kunhan rakenne ja maku kohtaa. Samoin kaprikset. Jos minulta kysytään, maailman parhaat kaprikset ovat säilötty merisuolaan – jos saat niitä käsiisi kannattaa kokeilla nimittäin ne maistuvat ihan erilaisilta kuin liemeen säilötyt! (Ostan italialaisia kapriksia Tampereen reissuilla Keittiöelämää-kaupasta.)

Pastan kastikkeeseen kannattaa lorauttaa mukaan viiniä (jos sitä on). Mutta ei pastaa kannata jättää tekemättä vaikkei viiniä olisikaan. Lorauta silloin mukaan vaikka hieman enemmän kermaa. 

Ihanaa viikon alkua!

sitruunapasta-2-fannikaneli.jpg

 

TallennaTallenna

Helppo sitruunapasta

– 180 g tagliatelle-pastaa
– 1 rkl kapriksia
– 1 rkl oliiviöljyä
– 1 kpl_m sitruuna
– 2 rkl voita
– 1 dl valkoviiniä
– 1 dl kuohukermaa
– 1 dl parmesaania
– timjamia
– suolaa ja mustapippuria

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi.

Kuumenna pannulla oliiviöljy keskilämmöllä. Huuhtele ja kuivaa kaprikset. Paista ne rapeiksi pannulla parin minuutin ajan. Nosta talouspaperin päälle lautaselle odottamaan pastaa.

Sulata pannulla voi. Lisää pannulle hienoksi raastettu sitruunankuori ja purista joukkoon myös mehu. Kaada pannulle viini ja kiehauta pari minuuttia. Lisää mukaan kerma ja anna porista hiljalleen viitisen minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita kastike pannulta valutetun pastan sekaan. Sekoita joukkoon hienoksi raastettu parmesaani. Ripauta mukaan muutamia tuoreita timjaminlehtiä.

Nosta pasta lautasille ja ripottele päälle kaprikset ja parmesaaniraastetta.

Helppo kesäkurpitsapasta

  • 11.8.2016
  • Ei kommentteja

kesakurpitsa-pasta-fannikaneli.jpg

Arki on kyllä omalla tavalla ihanaa. Vaikka loman jälkeen tuntuu aina jähmeältä palata toimistolle ja ruutineihin, niin arjessa on jotain mukavan tuttua ja lempeää.

Mitä arki oikeastaan onkaan. Elämää. Suurimmaksi osaksi se on joka päiväisiä tuttuja juttuja. Väliin tujaus yllätyksiä ja juhlaa. Muistutan usein itseäni, ettei ajatukset kulje ainoastaan loman tai matkojen odottamiseen, vaan joka päiväisessä elämässä pitää tehdä niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Usein ne ovat nimittäin juuri niitä pieniä juttuja. 

Meille hyvä arki on yhdessä puuhastelua. Usein keittiössä. Arkipäivinä, varsinkin sellaisina kun aika on kortilla, voi olla erityisen ylpeä itsestään jos keksii jonkin herkullisen ruuan joka vie vain vartin keittiössä. Joskus kiireisen päivän jälkeen ei vaan hotsita kokkailla, mutta ai vitsi, että voi olla tyytyväinen jos vaan puskee itsensä puoliväkisin keittiöön ja loihtii jonkin omannäköisen annoksen lautaselle. Aina se ei onnistu (silloin kaarretaan pizzapaikan parkkikselle!), mutta täytyy vaan jatkaa yrittämistä. Nuo ateriat ovat nimittäin onnistuessaan usein kaikkein parhaita.

Sellainen arki-illan annos on tämä vuohenjuustoinen kesäkurpitsapasta. Sain siihen inspiraation ihastuttavasta (ja super käytännöllisestä) uudesta Viola Virtamon ruokakirjasta nimeltä Opiskelijabudjetilla. Sen lisäksi, että kirja on täynnä kauniita kuvia, on sen reseptit oman ruokafilosofiani kanssa täydellisessä synkassa. Hyvistä raaka-aineista ihanaa ruokaa, jonka ei tarvitse olla kallista tai monimutkaista – klassisia yhdistelmiä ripauksella kekseliäisyyttä.  Sellaisia ruokia, jotka nostattavat arjenkin aina hieman ihanammaksi.

Kuten Violakin reseptissään, leikkasin kesäkurpitsan juustohöylällä pitkiksi nauhoiksi. Näin kesäkurpitsa pehmenee pannulla hetkessä ja annos on todella kaunis. Pastaksi tähän ohjeeseen sopii mikä tahansa pasta – artisaani tai perus, lyhyt tai pitkä, kokojyvä tai gluteeniton. Murensin mukaan pehmeää vuohenjuustoa ja reilun ripauksen kuivattuja chilihiutaleita.

Lempeää arkea kaikille!

 

P.S. Käy kurkkaamassa myös Violan upeaa Dinner Time Stories -blogia!

kesakurpitsa-pasta-2-fannikaneli.jpg

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Helppo kesäkurpitsapasta

– 350 g pastaa
– 1 kpl_m kesäkurpitsa
– 2 rkl oliiviöljyä
– 2 kpl_m valkosipulinkynsiä
– 1/4 tl chilihiutaleita
– 1/2 kpl_m sitruuna
– 1 dl lehtipersiljaa
– 200 g pehmeää vuohenjuustoa

Laita pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen isoon kattilaan.

Leikkaa kesäkurpitsa pitkiksi ohuiksi siivuiksi juustohöylällä. Kuumenna oliiviöljy pannulla. Lisää pannulle kesäkurpitsanauhat, hienonnettu valkosipuli ja sitruunan mehu. Kääntele kesäkurpitsaa pannulla reilu 5 minuuttia.

Siivilöi pasta kun se on al dente. Sekoita keitetyn pastan joukkoon kattilassa pannulta kesäkurpitsa. Ripauta joukkoon chilihiutaleet ja hienonnettu persilja. Murenna mukaan pehmeä vuohenjuusto. Sekoita ja tarjoile heti.

Kikherne-pastakeitto

  • 23.2.2016
  • Ei kommentteja

kikherne-keitto-fannikaneli.jpg

Iso kattilallinen maukasta keitto arki-illaksi. Siinä tehtävänanto meidän keittiössä tänään. Mission accomplished!

Olen käyttänyt kikherneitä ahkerasti viime aikoina erilaisissa salaateissa ja ihan vaan naposteltavina uunissa paahdettuina. Tällä kertaa kikherneet pääsivät tomaattiseen kasviskeittoon pastan kanssa. Ja niin kuin fiilis vaatii juuri nyt, tämä on helppoakin helpompi soppa, joka ei vaadi kovin montaa raaka-ainetta. Edullista hyvänolon ruokaa parhaimmillaan.

Niin kun monessa klassisessa ohjeessa, tämänkin keiton pohjaksi rakennetaan makuja kuullottamalla sipulia, selleriä ja porkkanaa. Näiden aineisten kääntely kattilassa (ja se tuoksu!) on aina yhtä rentouttavaa. Syvän tomaattisesta mausta huolehtii puolestaan tomaattipyre ja -murska. Ja ripautin mukaan chilihiutaleita pientä potkua tuomaan.

Keittoon kannattaa valita jotakin pientä pastaa, vaikkapa mini farfalle- tai fusilli -pastaa. Pienikokoinen pasta sekoittuu kivasti kikherneiden kanssa ja kypsyy nopeasti samassa ajassa. Kokoan usein isoon lasipurkkiin minipastapussien jämät sekalaiseksi pasta mista -sekoitukseksi. Sinne voi pätkiä mukaan myös pussin pohjalle jääneet spaghetit, ja käyttää niitä keittoihin. Mukaan sopii oikeastaan siis pasta kun pasta – kaapin tyhjennystarpeen mukaan.

Lisäsin keittoon kikherneet ja pikkupastan, ja annoin keiton porista hetken. Lopuksi sekoitin joukkoon ruukkulehtikaalia juuri ennen tarjoilua. Lämpöistä iltaa soppakulhon ääressä!

kikherne-keitto-2-fannikaneli.jpg

kikherne-keitto-3-fannikaneli.jpg

 

 

Kikherne-pastakeitto

– 2 kpl_m porkkanaa
– 2 kpl_m varsisellerin vartta
– 1 kpl_m sipuli
– 2 kpl_m valkosipulinkynttä
– 2 rkl oliiviöljyä
– 2 rkl tomaattipyreetä
– 1/2 tl chilihiutaleita
– 400 g tomaattimurskaa
– 1 l kanalientä
– 300 g kikherneitä
– 2 dl pastaa
– 1 kpl_m lehtikaalia ruukussa
– suolaa ja mustapippuria

Pilko kuoritut porkkanat, varsiselleri ja sipuli. Hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna oliiviöljy kattilassa keskilämmöllä ja kuullota vihanneksi 5 minuuttia.

Lisää kattilaan tomaattipyre ja chilihiutaleet ja kääntele lämmöllä pari minuuttia. Kaada joukkoon tomaattimurska ja kanaliemi. Kuumenna kiehuvaksi.

Lisää keittoon valutetut kikherneet ja pasta. Anna keiton porista 10 minuuttia.

Napsi lehtikaaliruukusta lehdet ja sekoita ne keittoon. Mausta suolalla ja pippurilla.

Paahdettu punajuurikeitto

  • 30.11.2015
  • Ei kommentteja

punajuurikeitto-fannikaneli.jpg

Marraskuun viimeistä viedään. Joulukuun alkaminen ei näy vielä ulkona, mutta jospa pakkanen löytäisi meille takaisin pian. Napakassa myräkässä kävelyn jälkeen maistuu höyryävä kulhollinen keittoa.

Meidän vihanneslaatikko on täyttynyt viime viikkoina suomalaisista juureksista. Olen paahtanut niitä salaatteihin ja pastoihin, unohtamatta sosekeittoja. Punajuuresta syntyy upean värinen keitto eikä sen pehmeä maku kaipaa seurakseen paljon muuta – pari maustetta ja päälle lusikallinen ranskankermaa.

Punajuuret on helppo kypsentää uunissa folion alle käärittynä. Siellä ne saavat pötköttää reilun tunnin ja sen jälkeen ne ovat valmiita keittoon lisättäväksi. Paahda kerralla vaikka reilumpikin satsi punajuuria ja ne ovat valmiina jääkaapissa erilaisia salaatteja ja pastoja varten.

Kuullotin keiton pohjalle sipulia ja valkosipulia. Yrteistä lisäsin mukaan rosmariinia ja timjamia, niin ja yhden laakerinlehden joka mielestäni tuo ruokaan sen pienen ihanan maun, jota ei oikein tiedä mistä se tulee.

Soseutin keiton lopuksi sauvesekoittimella samattiseksi keitoksi. Lisää pinnalle muutama koukero pehmeää creme fraichea. Kivaa viikon alkua kaikille!

punajuurikeitto-2-fannikaneli.jpg

 

Paahdettu punajuurikeitto


Paahdetut punajuuret
– 1 kg punajuuria
– oliiviöljyä
– 2 kpl_m rosmariininoksaa
– 1/2 dl vettä

Keitto
– 2 rkl oliiviöljyä
– 1 kpl_m sipuli
– 3 kpl_m valkosipulinkynsiä
– 6 dl vettä
– 1 tl timjamia
– 1 kpl_m laakerinlehti
– paahdetut punajuuret

Tarjoiluun
– creme fraichea

Kuori punajuuret. Laita ne uunivuokaan ja pyörittele kevyesti oliiviöljyssä. Lisää mukaan muutama rosmariininoksa. Lorauta vuoan pohjalle puoli desiä vettä ja kääri vuokan päälle tiukasti folio. Paista 200 asteessa reilu tunti kunnes punajuuret ovat kypsiä. Leikkaa punajuuret lohkoiksi.

Kuumenna kattilassa oliiviöljy keskilämmöllä. Kuullota hienonnettu sipuli ja valkosipuli 5 minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä. Kaada kattilaan vesi ja kuumenna kiehuvaksi.

Lisää kattilaan timjami, laakerinlehti ja punajuuret. Anna porista 15 minuuttia. Poista keitosta laakerinlehti.

Soseuta keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää vettä jos keitto tuntuu liian paksulta. Kuumenna höyryäväksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Tarjoile keitto creme fraichen kanssa.