Ensimmäinen kesäilta

  • 20.5.2015
  • Ei kommentteja

the-cock-helsinki-fanni-kaneli.JPG

Eilen töiden jälkeen metrolle kävellessä ilmassa tuoksui ensimmäistä kertaa kesä. Vihreä ruoho, hiekan pöly ja lämpenevä merituuli.

Piipahdin kirjajulkkareissa jutustelemassa kesäruuista Teresan ja Johannan kanssa. Onpa nämä taidokkaat leidit tehneet taas valloittavan kirjan! Lomaruokaa-kirja on kuin tehty niihin päiviin kun haluaa syödä hyvin, mutta jättää aikaa riippumatossa köllöttelyyn. Kesän tulo tarkoittaa nimittäin myös lomaa – sitä silmillä pitäen aion käännellä kirjan sivuja tarkalla silmällä.

Viileä tuuli ei yltänyt suojaisalle The Cock -ravintolan terassille. Aurinkoinen seinusta, kylmä rose ja hyvät naposteltavat. Tässä just nyt on tämän vuoden ensimmäinen kesäilta, tuumittiin B:n kanssa.

Tervetuloa vaan, kesä. Sinua on odotettu.

fanni-kaneli-lomaruokaa.JPG

 

Paahdettua parsaa ja pistaaseja

  • 18.5.2015
  • Ei kommentteja

parsaa-pistaasikuorrutteella-2-fannijakaneli.jpg

Miten teidän viikonloppu meni? Me oltiin minilomalla mökkimaisemissa helatorstain pidentäminä vapaina. Pihatöitä ja puutarhakaupoissa haahuilua. (Mökille tulee ensimmäistä kertaa viljelylaatikoita!) Mutkatonta kokkailua ja ensimmäinen raparperipiirakka. Takkatulta ja viiniä. My kind of vacation.

Meillä on syöty enemmän parsaa kun kenenkään varmaankaan kannattaisi syödä. Ollaan kokeiltu varmasti kaikki sen eri versiot, joita kaupasta saa. Espanjalaiset, italialaiset, perulaiset ja hollantilaiset. Luomut ja tarjousniput. On se vaan niin, että paras parsa tulee juuri nyt Italiasta, luomuna. Ohuet ja napakat varret ovat parhaita, ja me huomattiin, että vähän ekstraa kannattaa maksaa. Mauissa on isoja eroja, ja hyvälaatuisista parsoista ei tarvitse napata paljoa vartta pois, sillä se ei ole puista.

Huippuhyvä parsa (varsinkin kotimainen sitten kun sitä saa) ei kaipaa paljon kypsennystä – nopea paahtaminen uunissa tuo maut esiin parhaiten. Ja kannattaa kokeilla täydellisen parsanipun löydyttyä syödä sitä myös raakana, kuorimaveitsellä ohuiksi viipaleiksi höylättynä. Uunissa paahdettuja parsoja tehdään meillä ehdottomasti eniten.

Tällä kertaa kasasin parsojen päälle ekstramakuja ja paistos muuntui kokonaiseksi ateriaksi fetan ja pähkinän voimin. Pistaasi sopii parsan makuun kivasti, ja fetahan toimii aina! (Jos tältä fetafanilta kysytään.) Bongasin makuyhdistelmän viime keväänä yhdestä suosikkistani, Joy the Baker -blogista. Tätä settiä kannattaa ehdottomasti kokeilla napakan hapokkaan vinaigrettin kanssa!

Eipä muuta, kun terveiset täältä parsakeittiöstä. Kohta saattaa tulla kiintiö täyteen, mutta siihen asti – nautitaan näistä vihreistä ihanuuksista!

parsat-fannijakaneli.jpg

 

Paahdettua pistaasi-parsaa ja fetamuruja

– 400 g parsaa
– 2 rkl oliiviöljyä
– 2 dl pistaaseja
– sormisuolaa
– 100 g fetaa

Vinaigrette
– 3 rkl oliiviöljyä
– 2 rkl punaviinietikkaa
– 1 tl juoksevaa hunajaa
– suolaa ja pippuria

Huuhtele ja kuivaa parsa. Leikkaa pois parsojen tyvet. Laita parsat uunivuokaan ja pyörittele lorauksessa oliiviöljyä.

Paista parsoja 200 asteisessa uunissa 2 minuuttia. Ota vuoka uunista.

Rouhi kuoritut pistaasit veitsellä tai hienonna tehosekoittimessa rouheeksi. Sekoita rouheeseen suolaa.

Ripottele parsojen pinnalle reilusti pistaasirouhetta. Paahda parsoja uunissa 10 minuuttia.

Sekoita vinaigretteainekset kulhossa. Mausta suolalla ja pippurilla. Ota parsat uunista.

Murenna paistoksen päälle fetajuustoa ja lusikoi pinnalle vinaigrettekastiketta. Tarjoile lämpimänä.

Pretzeleitä

  • 15.5.2015
  • Ei kommentteja

pretzel-taikina-fannijakaneli.jpg

Oi autuus, vapaapäivän aamu ilman herätyskelloa.

Aamukahvin jälkeen B otti esiin taikinakulhon ja pretzeleiden reseptin. Meidän yksi käytetyimmistä ruokakirjoista on kaunis Sunday Suppers – The Cookbook. Sieltä löytyi myös suolarinkeileiden eli pretzeleiden ohje. Meillä ollut jo listalla jo pidemmän aikaa ”Learn to make pretzels!” Luulenpa, että ennen kun taikinasilmukat onnistuvat yhtä hyvin kun kirjan kuvissa, tarvitaan useampi kokeilukerta ja harjoittelua. Se leivonnassa oikeastaan onkin parasta. 

Taikina kohoaa nyt kulhossa – saa nähdä miten käy ensimmäisen kokeilun kanssa. Oletko koskaan kokeillut pehmeiden suolarinkeleiden tekemistä? Onnistuiko? (Kaikki vinkit tervetulleita!)

Rentoa viikonloppua!

 

Kisakatsomoon: Lihapulla-pitaleivät ja minttupesto

  • 12.5.2015
  • Ei kommentteja

lihapulla-pita-fannijakaneli.jpg

Tunnelma tiivistyy pikku hiljaa useissa kotisohvien kisakatsomoissa. Meillä seurataan tiiviisti jääkiekon MM-kisoja joka vuosi, eikä tämä ole poikkeus. Suunnittelin lätkäkatsomon tarjottaviksi jotain astetta parempaa – pöydän täyteen meidän suosikkimakuja ja kylmää olutta.

Katsoin Kiran Keittiössä -ohjelmaa ja innostuin tekemään pieniä leipäisiä, flatbreadeja Kiran ohjeella. (Suosittelen muuten kaikille Kiran ohjelmaa – ruokainspiraatio sen jälkeen on taattu!) Flatbreadit oli yllättävän helppo tehdä ja ohuet rieskat paistuivat pannulla hetkessä. Taikinassa ei ole hiivaa eikä sitä tarvitse vaivata. Annoin taikinan levätä vartin verran ja sitä oli todella helppo käsitellä ja kaulia. Ja ennen kaikkea maussa oli ihan eri meininki kun kaupan pitaleivissä tai tortillakuorissa! (Tosin nekin käyvät jos haluat oikaista ja tehdä ruuan pikaisemmin!) 

Littanoiden leipästen täytteeksi tein oreganolla maustettuja lihapullia ja nopeasti pikkelöityjä vihanneksia – fenkolia, kurkkua ja sipulia. Niiden lisäksi murustelin mukaan fetaa. Päälle lusikoitiin minttupestoa, joka sekin oli simppeli hurauttaa valmiiksi sauvasekoittimella. Kaikki maut sopivat kyllä yhteen just eikä melkein!

Hieman valmisteluja tämä kattaus vaati, mutta oli kyllä onnellisia syöjiäkin. Tarjoile lihapulla-pitaleivät kylmän juoman kanssa, tsemppihuutojen ”Leijonat!!” saattelemana.

lihapulla-pita-2-fannijakaneli.jpg

 

Lihapulla-pitaleivät ja minttupesto


Leivät
– 4 1/2 dl vehnäjauhoja
– 1/2 tl suolaa
– 1/2 tl leivinjauhetta
– 50 g voita
– 1 1/2 dl kuumaa vettä

Pesto
– 2 dl tuoretta minttua
– 1/2 dl lehtipersiljaa
– 1 dl pistaaseja
– 2 kpl_m valkosipulinkynsiä
– 2 rkl sitruunamehua
– 1/2 dl oliiviöljyä
– suolaa ja pippuria

Täytteet
– 1 kpl_m fenkolia
– 1/2 kpl_m kurkku
– 1 kpl_m sipuli
– 1 dl valkoviinietikkaa
– 1 rkl sokeria
– 200 g fetajuustoa

Lihapullat
– 800 g naudan jauhelihaa (rasvaa 17 %)
– 1 rkl kuivattua oreganoa
– suolaa ja pippuria

Sekoita kulhossa vehnäjauhot, suola ja leivinjauhe. Nypi jauhoihin huoneenlämpöinen voi. Kaada sekaan kuuma vesi. Sekoita tasaiseksi elastiseksi taikinaksi. Peitä kulho liinalla ja anna levätä 15 minuuttia. 

Pöyrittele taikinasta pieniä palloja ja litistä ne pieniksi leipäsiksi. Kaulitse taikina puolen sentin paksuiksi pyöreiksi kiekoiksi. Paista leivät kuumalla pannulla pari minuuttia per puoli. Öljyä ei tarvita.

Valmista pesto. Yhdistä kulhossa mintunlehdet, lehtipersilja, pistaasit, valkosipulinkynnet ja sitruunamehu. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää joukkoon muutamassa erässä öljy ja soseuta karkeaksi pestoksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa fenkoli, kurkku ja sipuli ohuiksi siivuiksi. Sekoita vihannekset kulhossa ja kaada päälle viinietikka. Sekoita joukkoon sokeri ja anna maustua jääkaapissa vartti. Murenna feta valmiiksi tarjoilukulhoon.

Mausta jauheliha oreganolla, suolalla ja pippurilla. Pyörittele jauhelista lihapullia ja litistä pullia hieman. Paista lihapulla öljyssä pannulla kypsiksi.

Kokoa leivät, täytteet ja pestokastike pöytään ja kasaa haluamasi annos.

Simpukkapasta

  • 10.5.2015
  • Ei kommentteja

simpukka-orzo-fannijakaneli.jpg

Paras simpukka-aika on taputeltu, mutta löysin vielä hyvännäköisen laatikollisen tuoreita sinisimpukoita. En voinut vastustaa kiusausta.

Yleensä kun saan eteeni kasan sinisimpukoita, teen kattilaan nopsan valkoviiniliemen. Simpukoita napsitaan meillä yleensä leivän ja liemen kanssa ihan yksinään. Nyt huomasin bussissa Kotivinkin verkkosivua selatessani hauskan simpukkapastaohjeen, jossa simpukat valmistetaan aikalailla samalla tavalla kun tuossa perinteisessä valkoviiniliemessä. Lopuksi joukkoon lisätään riisinjyvän muotoista pastaa, orzoa. Tätä täytyy kokeilla!

Sinisimpukat kypsyvät liemessä muutamassa minuutissa. Samalla orzopasta kiehahtaa toisessa kattilassa nopeasti. Mielettömän tuoksuinen simpukkapasta on siis nopean kokkaajan unelmien luksusruoka. Pasta imi itseensä kyllä herkullisella tavalla kaikki liemen ja simpukoiden maut!

Vahva suositus! Täällä lusikoitiin lautaset tyhjiksi huolella. Laita ohje muistiin sitä kertaa varten kun löydät kasan ihania sinisimpukoita – ja kun haluat kokeilla jotain ihan muuta arki-illan hemmotteluun.

simpukka-orzo-2-fannijakaneli.jpg

 

Simpukkapasta

– 500 g sinisimpukoita
– 4 dl orzopastaa
– 2 rkl oliiviöljyä
– 1 kpl_m fenkolia
– 1 kpl_m sipuli
– 3 kpl_m valkosipulinkynttä
– 2 dl valkoviiniä
– 1/4 g sahramia
– 2 dl kermaa
– suolaa ja mustapippuria

Osta valmiiksi puhdistettuja eläviä sinisimpukoita. Huuhdo ne hyvin ja tarkista, että kaikki ovat ehjiä. Heitä rikkoutuneet simpukat pois.  

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä.

Kuori ja viipaloi sipulit. Viipaloi fenkoli ohuiksi suikaleiksi. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulit ja fenkoli pehmeäksi muutaman minuutin ajan.

Lisää viini, suola, sahrami, pippuri ja kerma. Anna kiehahtaa.

Lisää kattilaan puhdistetut simpukat. Höyrytä simpukoita kannen alla noin 3-5 minuuttia kunnes ne aukeavat. Heiluttele simpukoita kattilassa muutama kerta niin ne kypsyvät tasaisesti.

Valuta pasta siivilässä. Sekoita pasta simpukoiden ja liemen sekaan kattilaan.

Ripottele pinnalle persiljaa ja fenkolinlehtiä. Tarjoile simpukkapasta syviltä lautasilta liemen kanssa.